Koiran tarvitsemat ravintoaineet
Syötetään koiralle sitten mitä tahansa ruokaa; kypsää, raakaa,
kenties molempia, täytyy pitää huoli että ruokinta sisältää tiettyjä
ravintoaineita. Tässä lyhyt yhteenveto niistä.
Proteiini / Valkuainen
Valkuainen eli proteiini koostuu erilaisista aminohapoista. Osaa
amonihapoista koira ei pysty muodostamaan itse elimistössään ja niitä
on saatava ravinnosta. N. paristakymmenestä amonihaposta kymmenen on
koiralle välttämättömiä. Koira saa proteiineja mm. lihasta, kalasta
sekä kananmunista. Eläinperäisten valkuaislähteiden sulavuus on hyvin
korkea, yli 90% ( tosin hevosenlihan sulavuus saattaa olla hiukan
heikompi ). Sulatus tapahtuu pääasiassa ohutsuolessa.
Rasvat
Rasvat ovat erittäin tärkeitä koiralle, ja ne ovat koiran
pääasiallinen energianlähde. Ne myös vaikuttavat oleellisesti koiran
ihon ja turkin hyvinvointiin: moni koira saa apua kuivaan turkkiin /
ihoon lisäämällä ruokaan jotain öljyä, esim. lohiöljyä. Hilseilevä, kutiava ja kuiva iho saattaa olla merkki rasvahappojen puutteesta.
Rasvahapot jaetaan tyydyttyneisiin ja tyydyttymättömiin.
Tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävät rasvat ovat yleensä huoneen
lämmössä kiinteässä muodossa, esim. eläinperäiset rasvat.
Tyydyttymättömiä rasvoja ovat esim. kasviöljyt.
Koiran on saatava ravinnostaan sekä omega-6- että
omega-3-rasvahappoja. Yleistä on, että koiran ( kuten ihmisenkin )
ravinto sisältää huomattavasti enemmän omega-6-rasvahappoja kuin
omega-3-rasvahappoja. Omega-6:sta on mm. lihoissa, omega-3:sta kalassa
ja kalaöljyissä. Suositeltava omega-6 ja omega-3 rasvahappojen suhde on 5-10:1. Jos koira ei suostu syömään kalaa, on sen ruokaan
lisättävä säännöllisesti omega-3:sta vaikkapa kalaöljykapseleiden
muodossa. Omega-3-rasvahapolla on tulehdusta hillitsevä vaikutus, siksi sitä
kannattaa antaa esim. iho-ongelmista kärsiville koirille.
Hiilihydraatit
Hiilihydraattien lähteitä ovat pääasiassa viljat, kasvikset, hedelmät
ja marjat. On hyvä että koiran ruokavalio sisältää ainakin jotain em.
aineksista, mutta esim. viljan osuus on hyvä pitää pienehkönä, max 1/3
ruokinnasta. Kuidut pienissä määrin ovat myös hyväksi koiran
ruoansulatukselle ja suolistolle. Viljat pitää kypsentää hyvin ja
kasvikset ja hedelmät soseuttaa hyvin jotta sulavuus olisi paras
mahdollinen. Kasviksilla ja viljoilla on ulostetta pehmentävä vaikutus,
josta on apua raakoja lihaisia luita syöville koirille.
Kivennäisaineet
Kivennäisaineet jaetaan kahteen ryhmään: makrokivennäisiin: kalsium, fosfori, kalium, magnesium, natrium, kloori ja rikki sekä mikrokivennäisiin: rauta, kupari, sinkki, jodi, koboltti, seleeni, molybdeeni, fluori ja mangaani. Mikrokivennäisiä tarvitaan vain minimaalisia määriä elimistössä.
Kalsium
98% elimistön kalsiumista on luustossa. Kalsium muodostaa yhdessä fosforin kanssa tukirangan. On erittäin tärkeää
ottaa huomioon kalsium-fosfori suhde, joka on aikuisilla koirilla usein n. 1,2:1, pennuilla 1,1-1,4:1. Tarkoitus on joka tapauksessa että
koira saa ruoastaan enemmän kalsiumia kuin fosforia. Erinomainen
kalsiumin lähde on lihaisat luut, jotka koira voi syödä kokonaan.
Seuraava luonnollinen kalsium-lähde on kananmunankuoret ( 1 tl
kananmunankuorijauhoa riittää 1 kiloon lihaa / yhden kananmunan kuoret sisältää n. 2000mg kalsiumia ). Kolmas vaihtoehto on antaa jotain teollista kalsiumlisää, ja neljännessä vaihtoehdossa kalsium on valmiina ruoassa eli kuivamuonassa. Koira altistuu puutokselle tyypillisimmillään lihaan perustuvassa ruokinnassa, jossa kivennäisaineita ei ole tasapainotettu tarpeeseen sopivaksi.
Hämmentävää voi olla se, että sekä aikuiselle koiralle että pennulle löytyy erilaisia Ca-suosituksia. Yksi niistä on seuraavanlainen: aikuisen koiran keskimääräinen päivittäinen kalsiumin tarve on 100mg/kg. Tämä siis tarkoittaa sitä, että esim. meidän 45 kiloinen Zamu tarvitsee kalsiumia 4500mg päivässä. Viivillä luku 32-kiloisena on 3200mg / päivä. Toinen suositus on aikuisille 130mg / metabolinen elopainokilo ja pennuille 680mg / metabolinen elopainokilo. Itse en todellakaan osaa laskea sitä, joten loistavana apuna toimii nettilaskin TÄSSÄ osoitteessa, jossa pystyt laskemaan koirasi metabolisen painon: esim 45 kiloiselle lasketaan: 45 yx-nappi 0,75 =. Zamun ( 45kg ) metabolinen elopaino on n. 17,4, Viivin n. 13,5. Sitten vaan kerrot 17,4 x 130mg = Zamun Ca-tarve 2262mg, 13,5 x 130mg = Viivin Ca-tarve 1755mg. Luovutusikäiselle 6-kiloiselle rhodepennulle ( metabolinen paino 3,8 ) suositus on 3,8 x 680mg = 2584mg. Jokaisen täytyykin itse miettiä, kumpaa suositusta noudattaa, vai valitseeko kenties kultaisen keskitien.
Aikuinen koira kestää kalsiumin yli- ja aliruokintaa huomattavan paljon paremmin kuin pennut, joten niiden kalsiumin saannissa tulee olla todella tarkka.
Kalsiumin tarve on suurimmillaan imeväisillä ja kasvuaikana. Pennun kalsiumin tarve on huomattavan paljon suurempi kuin aikuisen koiran, esim. Koiran ruokinta ja hoito-kirjan mukaan 3-4kk:n iässä tarve on 355-520mg / kg ( vertaa myös edellä olevaa aikuisen 130mg / pennun 680mg suositusta ). Pennuilla ravinnoin kalsiumista imeytyy aina vähintään 40%ja maksimissaan 80%. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos pennun kalsiumin saanti on liian vähäistä, siitä imeytyy lähemmäs 80%, mutta jos kalsiumin saanti on runsasta, siitä imeytyy jotain lähempänä sitä 40%:ia. Tosin uusimpien tutkimuksien mukaan tämä mekanismi ei toimi alle 5kk:n ikäisillä pennuilla, ja etenkin isoilla roduilla on siihen mennessä ehtinyt tapahtua jo paljon hallaa luustossa jos ruokinta ei ole ollut kohdallaan.
Tiineen nartun Ca ja P tarve kasvaa pentujen määrästä riippuen 2-5 kertaiseksi ylläpitomäärään nähden. Nartun Ca ja P tarve kasvaa 60% viimeisten 4 viikon aikana.
Vitamiinit
Vitamiinit ovat välttämättömiä normaalille kasvulle. Ne jaetaan rasvaliukoisiin: A, D, E ja K sekä vesiliukoisiin: B-vitamiinit ja C. Vesiliukoisissa vitamiineissa ei ole yliannostuksen vaaraa, sillä ylimäärä poistuu virtsan mukana. Rasvaliukoisten vitamiinien kanssa tarvitsee sitävastoin olla tarkempi, sillä ne kerääntyvät elimistöön. Rasvaliukoiset vitamiinit tarvitsevat rasvaa imeytyäkseen. Rasvan imeytymishäiriöiden yhteydessä rasvaliukoisten vitamiinien käyttöheikkenee.
A-vitamiini
A-vitamiinilla on monta tehtävää: se vaikuttaa mm. näköön, silmiin, lisääntymiseen, vastustuskykyyn, sekä solujen uusiutumiseen ihossa ja limakalvoissa. Puutosoireita ovat mm. silmien ärtyminen ja kuivuminen, hämäräsokeus, iho- ja lisääntymishäiriöt ja heikentynyt vastustuskyky. Aikuisen koiran A-vitamiinin tarve on 75-100 k.y / kg, johon vaikuttaa mm. ikä ja terveys. Tiineen ja imettävän nartun A-vitamiinin tarve kasvaa n. kaksinkertaiseksi ylläpitotasosta, sama pätee pentuihin kasvukauden aikana. Myös vanhojen koirien A-vitamiinin tarve kasvaa normaalitasosta, jopa kaksinkertaiseksi.
Hyviä A-vitamiinin lähteitä ovat mm. maksa, munat ja maitotuotteet.
D-vitamiini
Tällä vitamiinilla on tärkeä rooli kalsiumin ja fosforin imeytymisessä. Puutos kasvun aikana aiheuttaa mm. kasvun hidastumista sekä nivelten turpoamista. Aikuisen koiran tarve on n. 10 k.y / kg, yli kymmenkertaisia annoksia ei pidä antaa. Tiineellä nartulla D-vitamiinin tarve jopa kaksinkertaistuu.Maksan tai munuaisten häiriöt saattaa vaikeuttaa D-vitamiinin imeytymistä.
Hyviä lähteitä ovat mm. rasvainen kala, kalanmaksaöljy, munan keltuainen ja maksa.
E-vitamiini
Tämä vitamiini on antioksidantti, se suojaa solukalvoja vapailta radikaaleilta, elimistöä stressin vaikutuksilta sekä vahvistaa immuunipuolustusta. Koiran tarve n. 1mg / kg, tiineillä ja imettävillä nartuilla tarve kaksinkertaistuu. Vaikka E-vitamiini kuuluukin rasvaliukoisiin, yliannostuksen vaaraa ei käytännössä ole sillä koira sietää todella suuria määriä vitamiinia.
Hyviä E-vitamiinin lähteitä ovat kylmäpuristetut kasvisöljyt, kuten rypsi- ja vehnänalkioöljy.
K-vitamiini
K-vitamiinia syntyy normaalisti riittävästi paksusuolessa. Sen tehtävä liittyy veren hyytymiseen ja se on osallisena kalsiumin sitoutuessa luustoon. Sitä saa mm. lihasta ja kasviksista.
C-vitamiini
C-vitamiini on E-vitamiinin tavoin antioksidantti. Sillä sanotaan olevan suotuisa vaikutus kasvuaikana nivelten kehittymiseen, samoin nivelrikkoisille suositellaan syötettävän C-vitamiinia. Todisteita tämän asian suhteen ei kuitenkaan ole. Koiran sanotaan tuottavan itse riittävästi C-vitamiinia tarpeisiinsa, mutta nykypäivänä monille koirille syötetään jopa kuivamuonan ohella sitä. C-vitamiini vaikuttaa myös immuunipuolustukseen, tarvitaan myös luuston ja sidekudosten hyvinvointiin.
Lähteitä ovat mm. hedelmät ja marjat.
B-vitamiinit
B-ryhmään kuuluu useita vitamiineja. Yksittäisiä B-ryhmän vitamiinilisäyksiä ei suositella, sillä koiralla on hyvin harvoin jostain yhdesta puutosta. B-vitamiinit suositellaankin annettavan kaikki yhdessä. B-vitamiineja esiintyy runsaasti koiran ravinnossa, joten puutos on harvinaista. Useat B-vitamiinit vaikuttaa ihon ja karvapeitteen hyvinvointiin, myös hermoston toimintaan. Tyypillisiä puutosoireita ovat iho- ja hermosto-oireet ja karvanlähtö. Tiineillä ja imettävillä nartuilla B-vitamiinien tarve kaksinkertaistuu.
Tässä vielä B-ryhmän vitamiinit:
* Tiamiini ( B1 )
* Riboflaviini ( B2 )
* Niasiini ( B3 )
* Pantoteenihappo ( B5 )
* Pyridoksiini ( B6 )
* Biotiini ( B8 )
* Foolihappo ( B9 )
* Kobalamiini ( B12 )
*** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** ***
Lähteet:
* Koiran ruokinta ja hoito - Riitta Kempe
* Koiran luonnollinen ruokinta - Malin Ekblom
Päivitetty 10.4.2008
|
