
|
Pennun ruokinta
Kun kotiisi saapuu uusi pentu, ei ole saman tekevää, miten sitä
ruokit. Pennun ruokinnalla vaikutat sen koko elämään, sen terveyteen ja
hyvinvointiin. Kuivamuonaa en koirilleni
syötä, sen suhteen saat varmasti ohjeet oman pentusi kasvattajalta olettaen että hän syöttää koiriaan sillä. Kerron seuraavaksi omasta tavastani ruokkia pentuja,
joka perustuu raakaruokintaan puuroilla höystettynä.
Kun pentu saapuu...
Kun pentu saapuu kotiin, se on alussa hyvin hämillään ja jopa
peloissaan. Pelkoa saattaa lievittää jos perheessä on ennestään koiria,
joista pentu saa "tuttuuden tunnetta". Joka tapauksessa uuteen kotiin
muutto on niin jännittävää, että pennun vatsakin saattaa mennä alussa
sekaisin. Siksi sen ruokinnassa kannattaa olla varovainen. Kasvattajat
suosittelevat yleensä, että kun pääset kotiin pentusi kanssa, sille
pitäisi antaa heti ruokaa. Kyse taitaa olla ensinnäkin siitä, ettei
pentu voi pahoin automatkalla jos se on juuri syönyt ennen lähtöään, ja
toiseksi siitä, että pentu saa jotain hyvää, lohduttavaa ja tuttua heti
uuteen kotiin mentäessä. Tämä saattaa olla ihan hyvä tapa, mutta olen
itse alkanut ajattelemaan, että ehkä olisi hyvä antaa pennun ensin
vähän tutkia ja tutustua uuteen kotiin, ennenkuin sille aletaan
"tyrkyttämään" ruokaa. Kun pentu alkaa asettumaan, kun se pystyy
keskittymään hiukan vaikkapa omistajaansa, voi olla hyvä aika antaa
hiukkanen ruokaa. En silti välttämättä antaisi täyttä annosta, vaan
normaalia vähemmän, ihan varmuuden vuoksi. Sanoisin, että ensimmäinen
päivä uudessa kodissa on se kaikkein jännittävin, jolloin ruokamäärää
kannattaa vähän kitsastella. Seuraavana aamuna on todennäköisesti jo
turvallista antaa pennulle normaali määrä ruokaa.
On hyvin todennäköistä, että pentu on syönyt kasvattajan luona joko
pelkkää kuivamuonaa, tai sitten sekaruokaa joka on sisältänyt sekä
kuivamuonaa että esim. riisi-lihaseosta. On hyvä, jos pentu on tottunut
jo ennestään raakaan lihaan, mutta se ei ole välttämätöntä uuteen
ruokaan vaihdettaessa. Uskoisin että se riippuu myös pennusta, miten
uuteen ruokaan vaihtaminen sujuu, jollain se sujuu ongelmitta mutta
jollain toisella voi mennä vähän pidemmän aikaa vaihdokseen.
Raakaruokinnan aloittaminen
Mielestäni parhaita aloitus-ruokia on jauhetut lihaluut, esim. br. siivet, kaulat tai kalkkunan kaulat. Mikäli pentu on saanut kasvattajan luona jotain raakaa lihaa, voit toki antaa ensimmäisenä sitä ja vaikkapa nokareen jauhettuja lihaluita. Olen
itse jauhanut br. siipiä omalla lihamyllylläni, mutta niitä saa jo valmiiksi
jauhettuna mm. Nellin Kanaherkulta ( ajaa useissa eri kaupungeissa ) ja Murren Murkinalta
( Helsingissä ). Vauhti-Raksult saa jauhettuja kalkkunan kauloja. Periaatteessa pentua voi
syöttää aluksi pelkällä siipimössöllä, esim. ensimmäisen päivän, siitä ei varmasti ole mitään haittaa. Uskoisin että se
maistuu pennulle kuin pennulle, ja se on turvallista, "lempeää" ruokaa kaikella
tavalla. Kannattaa siis jauhaa siipiä valmiiksi annoksiksi pakkaseen
etukäteen ennen pennun tuloa tai ostaa mössöä valmiina joltain koiranruoka-autolta.
On hyvin yksilöllistä, kuinka kauan kestää ennenkuin pentu kotiutuu
hyvin ja asettuu aloilleen. Joku pentu saattaa olla jo seuraavana
päivänä kuin kotonaan, toisella voi mennä parikin viikkoa ikävöidessä
ja itkiessä ( kuten meidän Viivi teki öisin :o) ). Kannattaa siis
tarkkailla pentua ja ruokkia sitä vähän sen mukaan. Tällä en tarkoita
etteikö pentua pitäisi ollenkaan ruokkia, vaan sitä, että miettii mitä
sille antaa. Jos pentu on kovin herkkä, jos se on rauhaton ja ikävoi
kovasti, ei sille kannata antaa mitään uusia aineksia. Ripulin
sattuessa sille pitäisi antaa jotain vatsaa rauhoittavaa lääkettä kuten
tehobactia ja piimää. Vatsan pitäisi saada rauhoittua kunnolla,
ennenkuin sille antaa taas tavallista ruokaa. Jos ripulia ei tule ja
pentu voi hyvin ja on pirteä, voi sille pikkuhiljaa ruveta antamaan
uusia aineksia.
Seuraavaksi pennulle voisi jauhettujen lihaluiden ohella antaa pienen määrän raakaa
jauhelihaa ja kasvissosetta / puuroa. ( En siis tarkoita että samalla aterialla
enkä peräkkäin, vaan esim. joka toinen ateria siipiä, joka toinen
liha-kasvis/puurososetta ). Jauhelihan olisi hyvä olla hyvin hienoksi
jauhettua, ehkä jopa ihmisten jauhelihaa aluksi. Riippuu toki lihasta,
jotkut rehuautojen lihoista on paremmin jauhettu, jotkut vähän
huonommin. Mutta itse ottaisin varman päälle ja aloittaisin
mahdollisimman hienosta ja hyvästä jauhelihasta. Kasvissoseeseen voisi
laittaa jotain hedelmää kuten omenaa, banaania tai päärynää ja jotain
vihreitä lehtivihanneksia kuten salaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa. Liha
ja kasvissose kannattaa sekoittaa hyvin keskenään, jotta pentu ei
halutessaankaan pysty erottamaan esim. lihoja kasvissoseen seasta.
Seokseen voi lisätä hiukan jotain kylmäpuristettua öljyä. Jos pentu syö
mössön hyvällä ruokahalulla ja vatsa pysyy hyvänä, voi ruokintaa jatkaa
samaan tapaan.
Suhteet? Ruokamäärät?
Liha-kasvisseoksesta
lihaa voi olla n. puolet ja loput kasvista / puuroa. Näihin päiviin asti olen pitänyt 40% maksimimääränä lihaa pennulle mössöstä mutta laskeskellessani Ca-määriä sekä Ca/P-suhteita olen alkanut tulla siihen tulokseen, että pennulle voi ihan hyvin antaa myös puolet lihaa mössön sisällöstä. Mutta, jälleen kerran, jokaisen koiranomistajan on itse tehtävä päätös, kuinka paljon haluaa ja uskaltaa antaa lihaa pennulleen.
Sopiva ruokamäärä selviää vain kokeilemalla, mutta suositus on antaa
pennulle aluksi 8-10% sen luovutusiän painosta. Esim. rhodesiankoiran
7-viikkoinen pentu painaa 5-6kg, joten sille annettaisiin max. 500-600g
päivässä. Kuten aiemmin kirjoitin, ensinnäisenä päivänä ei kannata
antaa koko määrää vaan vähemmän. Mutta jos pentu voi hyvin, voi
seuraavana päivänä jo antaa normaalin määrän. Pentua pitää tarkkailla
joka päivä, lihooko vai laihtuuko se ja sen mukaan muuttaa ruoan
määrää. Liian isot ruokamäärät kerralla saattaa näin alkuun aiheuttaa ongelmia, mutta tätä ei pitäisi tapahtua koska pentu syö aluksi 4 kertaa päivässä.
Suosittelen laskemaan päivittäisen kalsiumin tarpeen, sillä eri luut sisältävät kalsiumia aivan eri määriä, esim. br. siivet sisältää lähteestä riippuen 0,62-0,92g / 100g ja kalkkunankaulat 1,19-1,84g / 100g. Pennun kalsiumin tarve on huomattavan paljon suurempi kuin aikuisella koiralla, ja koska pennun kanssa oikeat määrät ja suhteet on paljon tarkempia kuin aikuisella, joten ole tarkkana. Kokonaisia luita ei ole pakko syöttää lainkaan jos ei halua, ne voi korvata esim. jauhetuilla luumössöillä tai esim. Murren eri mixeillä, jotka sisältää jo itsessään mukavasti kalsiumia. Jos syöttää luita, niitä olisi hyvä vaihdella eli ei pelkkiä broilerin siipiä, vaan myös kauloja,
selkärankoja, kalkkunan kaulaa, possun luita...eri eläinten luut ( ja liha ) kun
sisältää eri suhteissa ravintoaineita. Muista siis monipuolisuus!! Ja tämä pätee tietenkin myös lihoihin, ja erityisesti niihin!

Lihaa, kasvista, jotain muuta?
Lihoina voi käyttää ajan kanssa mitä tahansa eläimiä;
possua, broileria, kalkkunaa, lammasta, hevosta, nautaa...tärkeää on että
pennulle ja aikuisellekin koiralle syötetään eri eläimiä mahdollisimman
monipuolisesti.
Pennulle pitäisi antaa myös kalaa ja sisäelimiä. Kalaa
pitäisi antaa vähintään kerran viikossa, mieluummin vaikka kaksikin
kertaa. Kalaa pidän hyvin tärkeänä ensinnäkin elintärkeiden
rasvahappojen ( Omega-3 ) saannin vuoksi mutta myös siksi, että
elimistö tarvitsee D-vitamiinia kalsiumin imeytymiseen. Lisäksi pennun
vasta kehittyvä puolustusjärjestelmä tarvitsee kaiken mahdollisen avun
kehittyäkseen normaaliksi ja hyvin toimivaksi, ja D-vitamiini vaikuttaa myös siihen. Kalan
lisäksi antaisin itse pennulle myös kalaöljyä, sillä
omega-3-rasvahappojen merkitys on erittäin suuri kasvavalle ja
kehittyvälle pennulle. Sisäelimiä kuten
sydäntä, maksaa, mahaa ja/tai munuaisia pitäisi antaa kerran viikossa.
Parhaita ovat mielestäni valmiit sisäelinseokset, jolloin ei itse
tarvitse ruveta pilkkomaan elimiä.
Kasvissoseisiin pitäisi laittaa vihreitä lehtivihanneksia; erilaisia
salaatteja, kaaleja, kurkkua, kesäkurpitsaa, persiljaa, nokkosta,
pinaattia...myös kaikkia hedelmiä voi käyttää. Kaikki muut sopivat
soseeseen paitsi sipuli, myöskään viinirypäleitä ei suositella annettavan koirille.Kasvissoseita saa nykyään myös valmiina ja itse käytän nykyisin pääasiassa pakastealtaiden kasviksia ja vihanneksia. Ne ovat esikeitettyjä mutta sillä ei ole mitään merkitystä koiran hyvän ja monipuolisen ruokinnan suhteen.
Kokonaisen kananmunan kuorineen voi antaa pennulle vaikka pari
kertaa viikossa, se sisältää erittäin hyvälaatuista proteiinia jonka koira
pystyy hyödyntämään 100%. Lisäksi kananmunassa sekä kuorissa on paljon
muitakin tärkeitä vitamiineja ja mineraaleja. Kananmunankuori sisältää vähän alle 2000mg kalsiumia, joka kannattaa ottaa huomioon laskiessa pennun päivittäistä Ca:n saantia!
Lisäksi pennulle voi antaa päivittäin kylmäpuristettua öljyä, esim. rypsi- tai auringonkukkaöljyä. Hyviä
muita lisiä ovat myös tuore valkosipuli sekä vitamiineista C, B
ja E.
Erityisen tärkeä vitamiini on C, sillä sanotaan olevan suuri merkitys
ja apu luuston kehittymisessä, lisäksi sillä on suotuisa vaikutus immuunipuolustukseen. Itse
lisään C-vitamiinia joka päivä ( ruusunmarjajauheena ). E-vitamiinia pentu saa rypsiöljystä ja B-vitamiinia lihoista ja kananmunista, mutta koska niiden lisäämisestä ruokaan ei ole haittaakaan, itse lisäisin niitä pennun ruokaan, varmuuden vuoksi. Esim. B1 ja B2 vitamiineja on lähinnä viljoissa, joten jos ruokinta on pitkälti raakaa, saadaan näiden vitamiinien saanti varmistettua antamalla sitä lisänä suoraan purkista.
Pennulle
voi antaa myös puuroaterioita silloin tällöin, mutta niiden määrä on
syytä pitää suhteellisen pienenä, max. 1/3 ruokavaliosta. Puuroa voi tehdä itse uunissa, jolloin siihen olisi hyvä
laittaa monipuolisesti eri viljoja; tummaa riisiä, ohraa, kauraa,
hirssiä, tattaria. Kerralla ei tietenkään tarvitse laittaa kaikkia em.
viljoja, mutta olisi hyvä että pennulle annettaisiin muutakin kuin
pelkkää riisiä. Oscarilta löytyy valmis puuroaines, mikä on helppo valmis viljaseos. Puuron kanssa tarjoillaan raakaa lihaa. Nykyisin myös Best In valmistaa puuroseosta.
Jos ei halua tai jaksa itse valmistaa puuroa, voi sitä ostaa valmiinakin. Itse käytän omilla koirilla mm. Aktiivi-Puhtia
, joka on pakastettua koiran valmisruokaa. Se sisältää kauraa, naudan
mahaa, sianlihaa, porkkanaa, ohraa, kananmunaa, perunaa, persiljaa ja
rypsiöljyä. Lisäksi käytän em. Oscarin valmista puuroainesta, johon sitten lisään itse lihat ja kasvikset.
Puuroja ei kuitenkaan ole mikään pakko antaa, koira ei välttämättä tarvitse niitä. Se onkin ihan omistajan itsensä päätettävissä, haluaako syöttää täysin raakaa vai puurolla höystettyä ruokaa. Itse pidän puurojen antamista hyvänä ideana, sillä tällöin ruokavaliosta saadaan monipuolisempi ja pentu tottuu syömään myös kypsennettyä ruokaa.
Ja siitä se sitten lähtee!
Pikkuhiljaa voi pennulle ruveta antamaan kokonaisia
luita kaluttavaksi. Viivi söi jauhettuja siipiä aika pitkään, joten
niiden jauhamista voi oikein hyvin jatkaa niin pitkään kuin haluaa.
Mutta monet pikkuiset pennut syövät luita hyvällä menestyksellä, joten
luita voi antaa. Mielestäni on kuitenkin hyvä olla vaikka vähän turhan varovainen, kuin työntää pennun nenän eteen suoraan possun kylkiluu ;o). Pentua pitää tarkkailla kokoajan sen syödessä, että se
osaa syödä luita oikein, eikä esim. nielaise niitä kokonaisena tai
isoina palasina. Antaisin alkuun jotain osia broilerista, esim.
kauloja, broileri kun on parhaiten sulavaa ja pehmeää luuta. Naudan
rustoja välttäisin alussa, ne kun aiheuttavat aika monelle koiralle
vatsavaivoja. Samoin lampaan luut ovat suhteellisen kovia, niitäkin
välttäisin aluksi. Eli ensin broilerin kauloja, sitten vaikkapa siipiä.
Kun pentu edistyy luiden syömisessä eli se osaa syödä niitä
rauhallisesti ja pureskella hyvin, voi sille antaa esim. br. selkärankaa, kalkkunan
kaulaa, possun luuta ja jossain vaiheessa myös vaikkapa naudan rustoa.
Todella tärkeää on kuitenkin se, että pentu syö luut hyvin, pureskelee
ne eikä hotkaise isoja paloja!
Pennun ruokamäärää pitää kasvattaa sen mukaan kun pentukin kasvaa.
Mielestäni on erittäin tärkeää pitää pentu hoikkana eikä missään
tapauksessa päästää sitä lihomaan, se on vaarallista pennun
terveydelle. Pennun kylkiluut saavat mielestäni näkyä etenkin sen
liikkuessa, mutta ei ole haitallista vaikka ne näkyisi sen
seisoessakin. Tässä on kuitenkin oltava tarkka, pentu ei saa olla
myöskään liian laiha! Mutta mieluummin vähän hoikempi kuin vähän
pulleampi. Jossain vaiheessa kasvua etenkin isot rodut syövät todella
isoja määriä ruokaa. Esim. rhodesiankoirilla on kova kasvuvauhti siinä
4-7kk:n välillä, Viivi söi siinä 5-6kk:n ikäisenä parhaimmillaan 1,5kg päivässä, (Hugo söi vielä enemmän), kun nyt aikuisena ruokamäärä on n. 450g / päivä. Eli
pentua pitää todellakin seurata päivittäin, miten sen keho muuttuu.
Heti kun se näyttää laihtuvan, pitää ruokamäärää hiukan kasvattaa.
Kerralla voi ruokamäärää lisätä 50-100g ja sitten taas odottaa
viikko-pari, miltä pentu näyttää lisäyksellä. Jos on edelleen laiha,
lisätään ruokaa taas vähän. Kun kasvupyrähdys on ohi, rupeaa ruokamäärä
taas vähenemään. Sitä pitää vähentää yhtälailla kuin aikanaan lisätty,
jotta pentu ei taas rupea lihomaan.
Päivitetty 28.7.2010
|